aikaansaamisen vaikeus: muutamia faktoja ajankäytöstä työelämässämme

28.8.2018 Anne Nurminen

Tuntuuko sinusta, että töitä on enemmän kuin ehdit päivän aikana tehdä? Suunnitteletko ajankäyttösi, mutta et ehdi tehdä suunnittelemiasi asioita?

Muutamia faktoja ajankäytöstä:

Tilastojen valossa siis keskimäärin 8 tunnin työpäivästä keskiverto työntekijä käyttää varsinaiseen työhönsä 4 tuntia 20 minuuttia!

Silti hän on lähellä uupumusta. Monet jäävät sitten ylitöihin tekemään ne loput työt.

Mistä nämä ajanhallinnan ongelmat perimmiltään johtuvat?

Työelämän muutokset ovat tuoneet meille paljon vapauksia ja vaatimuksia. Vaikka ympärillämme on nyt enemmän valinnan mahdollisuuksia kuin koskaan aikaisemmin, tuntuu että tyytymättömyyttä omiin olosuhteisiin ja saavutuksiin on myös enemmän. Valinnanvapauden ja päätösvallan pitäisi lisätä hyvinvointiamme. Mutta itse asiassa, valinnanvapauden lisääntyessä pahoinvointi, stressin negatiiviset oireet ja mielenterveyden ongelmat ovat muodostuneet suureksi ongelmaksi.

Mistä tämä johtuu? Ikävästä pomosta? Huonosta tuurista? Väärästä tai puutteellisesta koulutuksesta? 

Olen valmentanut työyhteisöjä yli 15 vuoden ajan ja törmään jatkuvasti siihen tosiasiaan, ettemme osaa määritellä riittävän tarkasti, mitä haluamme työssä tai omassa elämässä saada aikaan. Ihmisen aivot eivät osaa toimia tässä mahdollisuuksien maailmassa jatkuvan muutoksen keskellä ilman opastusta. Aivot eivät toimi kvartaaleittain tai moniajolla, kuten kuvittelemme. Aikaansaaminen ontuu, kun henkilökohtainen aivojen ohjelmointi on tekemättä.

Aivot toimivat kuin taksi. Kun kiipeät taksiin, kerrot kuljettajalle minne haluat mennä, taksi lähtee liikkeelle ja vie sinut, mihin haluat. Taksi ei vie sinua haluamaasi paikkaan pysymällä hiljaa tai kertomalla mihin et halua mennä. Koska viimeksi annoit taksin kuljettajalle osoitteeksi: ”haluaisin vain olla jossain muualla kuin täällä”? Tähän tyyliin me kuitenkin usein ohjeistamme aivomme.

 

Seurauksena on sähläystä, tehotonta työtä, päättämättömyyttä.

Kaikki päätökset, valinnat ja keskeytykset vievät energiaa.

Puhutaan ”aivosumusta” tai päätösväsymyksestä. Mitä selkeämmin määrittelet, mihin olet menossa, sitä selkeämmin myös päätät asioista.

Millaiset tavoitteet sinä tarvitset?

Suosittelen, että mietit tavoitteesi ainakin neljästä näkökulmasta:

  1. Tavoite: mitä haluat elämältäsi?
  2.  Tavoite: Mitä haluat työltäsi?
  3. Tavoite: Mitä haluat ihmissuhteiltasi?
  4. Tavoite: Mitä haluat hyvinvoinniltasi?

Tavoitteen tulee auttaa sinua pääsemään tasapainoiseen tilanteeseen elämässäsi.

Siksi tarvitset tavoitteen elämän eri osa-alueille.  Mitä selkeämmin määrittelet, mitä haluat, sitä helpompi sinun on tehdä päätöksiä.

Yleisimmät tavoitteidenasettamiskeinot perustuvat pitkälti aivojemme loogisiin toimintoihin, kuten tavoitteiden listaamiseen ja toistamiseen. Goal Mapping -menetelmässä hyödynnetään tämän lisäksi kokonaisvaltaisesti myös aivojen hahmottavia toimintoja: visuaalisuutta ja tunteita. Tunteet vaikuttavat voimakkaasti motivaatioon, ja visuaalisella ulottuvuudella valjastetaan molemmat aivopuoliskot työskentelemään tavoitteiden saavuttamisen tukena. Näin luodaan yhteys alitajuntaan, joka todellisuudessa ohjaa käyttäytymistämme ja valintojamme.

Goal Mapping on loistava työkalu johtamiseen ja liiketoiminnan tehostamiseen. Siksi mm. Siemens, Coca-Cola ja Microsoft ovat ottaneet Goal Mappingin omaksi kehittämistyökalukseen.

Haluatko selkiyttää ajatuksesi pysyvästi? Tavoitteista toimintasuunnitelmaksi valmennukseen 6.11.2018 on vielä tilaa! Tervetuloa mukaan!

Keskustele, kysy, kommentoi

Kokemus muutoksesta

Zealanin päävalmentajana on Anne Nurminen, jolla on taustalla 15 vuoden kokemus työelämän muutosten parissa erilaisissa organisaatioissa. Sovi aika alkukartoitukselle tai kysy lisää: lähetä viesti tai soita puh. 0400 530 760.